Lääkärissä
Hippokrates uskoi ihmiselimistön luonnolliseen kykyyn hakeutua tasapainoon ja totesi; “Ruoka olkoon lääkkeesi ja lääke ruokasi”. Voimmekin jokainen todistaa vaikkapa haavan nopeaa ihmeparantumista jos immuunijärjestelmämme on vahva. On tärkeää että valitsemme pääosin ravintoa joka on luonnonmukaisesti ja paikkallisesti tuotettu. Näin maaperä, vesi ja ilma jota käytämme tuottamiseen, sekä kehomme pysyvät elinvoimaisina.
Yli puolen nauttimastamme ravinnosta tulisi tutkimusten ja ravintosuositusten valossa olla myös raakaa, jolloin kehomme puolustusmekanismit eivät aktivoidu ruokailun seurauksena. Tiedämme että esimerkiksi perinteisessä Japanilaisessa kulttuurissa elävillä naisilla on noin 1 % rintasyöpäriski, joka kuitenkin kasvaa länsimaiselle tasolle, esimerkiksi kymmenkertaistuu, jos yksilö muuttaa länsimaiseen kulttuuriin ja samalla muuttaa elintapansa länsimaiseksi. Vaikka epigenetiikalla onkin siinä ehkä osansa niin ravinto on yksi tärkeä tekijä omista valinnoistamme johtuvien kroonisten tautien, kuten masennuksen, sydän- ja verisuonitautien sekä syövän hoitomuoto.
Vielä 1900 luvun alun alussa osattiin filosofoida että syöpäkin voidaan nähdä paranemisprosessina jonka taustalla oleva metabolinen prosessi voidaan korjata, jolloin oireet eli kasvaimet poistuvat. Maailmalla onkin useita klinikoita jotka pääasiassa ravintoterapeuttisesti hoitavat potilaita. Useimmissa maissa se on kuitenkin vielä laitonta vaikkapa syövän hoidossa ja länsimaissa tyypillisesti keskitytään oireiden, kuten syövän kohdalla kasvaimien leikkaukseen, sädehoitoon ja kemoterapiaan ja tutkimusresurssit ohjataan pääosin näiden hoitomuotojen kehitykseen. On luonnollisesti tärkeää pitää huoli siitä että lääkeyhtiöt eivät vaikuta koulutukseen, hoitojen kehitykseen ja saatavuuteen, se ei tietenkään ole heidän tehtävänsä. Kemiallisesti tuotetut lääkeet ovat hyviä ja tarpeellisia etenkin akuuttien oireiden kuten kivun hoidossa mutta emme voi tilastojen valossa parantaa niillä kroonistuneita sairauksia.
Länsimainen lääketiede tällä hetkellä näkee ihmisen pääasiassa fysikaalisine ja kemiallisine reaktioineen siten että ihmisen perustodellisuuteen kuuluvat erikoistuneet tai erilaistuneet solut. Varmasti lääketeollisuus ja näitä hoitoja käyttävät tekevät aidosti ja pyyteettömästi parhaansa potilaiden auttamiseksi. Kroonisten sairauksien määrä on kuitenkin kasvanut ja samalla eloonjäämisluvut näillä hoitomenetelmillä pysyneet samana viimeiset 40 vuotta vaikka lääkkeet ovatkin kehittyneet eivätkä ole enää niin myrkyllisiä keholle.
Eräs tällä hetkellä voimakkaasti maapallolla terveyteen vaikuttava tekijä ovat sähkömagneettiset kentät. Vaikka indigo- ja kristallilasten fyysinen energiakeho vastustaa aiempaa paremmin joitakin ympäristöön levittämiämme kemikaaleja, niin heidän auransa on korkeavärähteisempi ja he tuntevat herkästi sähkömagneettiset kentät. Jokainen voikin lapsen olemuksesta huomata vaikutuksen jos lapsi viettää useita tunteja esimerkiksi näyttöpäätteen äärellä, jota uuden aurakenteen omaavat mielellään tekevätkin. Maapallon luonnollinen magneettikenttä mahdollistaa kaikkien elävien organismien olemassaolon ja tasapainon. Avaruusaluksissa se rakennetaan keinotekoisesti. Kaikki elävät organismit ovat polaroituneita (myös virusten osaset) ja niidin tasapainoon, elinvoimaan voidaan vaikuttaa magneettikentillä. Siksi liikunta ja liike maan luonnollisessa magneettikentässä on tärkeää, tietysti sillä aikomuksella että se tekee meille hyvää. Meidän ei tarvitse välttämättä suojautua sähkömagneettisilta kentiltä mutta on hyvä että emme pidä nukkumatilassa sähkölaitteita. Jos jokin laite vaikuttaa kompassiin, vaikuttaa se myös meihin. Staattinen magneettikenttä ei vaikuta soluja tuhoavasti kuten tietynlainen säteily, se vain mahdollistaa elimien tasapainon, tai aiheuttaa epätasapainon. Huomaamme sen helposti esimerkiksi siirryttyämme pitkän matkan maapallon pinnalla, jonka jälkeen tasapainon saavuttaminen voi viedä useita vuorokausia.
Vaikka sairaudet ovatkin ehkä vielä usein karmallisia valintoja niin milloin oire, vaikkapa ihottuma, masennus, tulehdus, kipu tai jokin muu on vain seurausta henkilön omista elämäntavoista ja valinnoista ja lääkintä vain kroonistaisi tilan joka johtaisi ehkä jopa elinikäiseen lääkintään ja potilaan henkilökohtaisen kehityksen hidastumiseen? Meillä on myös täysi valta karmaan ja omaan terveyteemme. Ehkäpä joitakin oireita voidaan pitää suorina, mielekkäinä ja välttämättömina vastauksina? Usein tunnistamme sairauden alun esimerkiksi toimintamme tai tunteidemme tasolta. Jos vaikkapa jostain syystä tunnemme itsemme stressaantuneiksi aiheuttaa se välittömästi myös fyysisessä kehossamme oireita joita ei tällöin tieteenkään kannata vaientaa, vaan muuttaa toimintatapojamme tai suhtautumistamme jota oireet peilaavat? Valitsimme itse syntymäolosuhteemme ja elintapamme, siis myös sairautemme lähde olemme aina lähtökohtaisesti me itse. Onkin tärkeää että potilas ei näe lääkäriä tai hoitajaa auktoriteettina, vaan ottaa itse täyden vastuun hoidostaan. <3.
