Arvopohjainen realismi

Taloudelliset sanktiot, matkustusrajoitukset, Informaatiokampanjat, kyberhyökkäykset tai kriittisen infrastuktuurin vahingoittaminen jne jne. ovat nykyaikaisempaa sodankäyntiä kuin fyysinen väkivalta. Toisaalta perinteisemmät menetelmät voidaan nimetä myös operaatioiksi. Voimme ajatella jotkin sodankäynnin tavat hyväksyttäviksi ja toiset laittomiksi, aina niissa joku hyödyntää psykologisia, emotionaalisia, fyysisiä tai sosiaalisia välineitä joko julkisesti tai kulisseissa siihen että oma halu todellisuuden luonteesta toteutuisi ja toisen häviäsi. Ilman julkista sodanjulistusta sellaisen todellisuuden keskellä oleminen voi tuntua toivottomalta ja näköalattomalta, ilman että sille osataan nimetä syytä. Erityisesti sen kokevat empaattiset ihmiset joiden hermojärjestelmä vaikuttaisi reagoivan hieman kuin monilla eläimillä siihen mitä ilmassa on, ennen sen fyysistä ilmentymää. Omat tuntemukset ja ajatukset voivat tuntua huonoilta ja ihmiset voivat radikalisoitua. Elämme yhdessä todellisuudessa jossa kaikki paikalliset, fyysisinä yhteenottoina siellä täällä ilmenevät "sodat" ovat ilmentymä jostakin niiden taustalla ja ne liittyvät tavalla tai toisella toisiina. Emme voi tietää miltä aikamme tulevaisuudesta käsin näyttää mutta tilanteen ymmärtäminen voi helpottaa oloamme ja saada meidät pohtimaan millaista suhdetta muihin pallomme asuttajiin ja ihmisiin todella halumme ? ❤